sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Sinivuokot Pätylänmäellä

ilahduttavat ohikulkijoita joka kevät entistä runsaampina.


Talvi oli mitä se oli! Lumikolat, sukset ja luistimet saivat lojua varastossa, mutta polttopuita kyllä kului. Kumma kyllä, ettei lumen puute ihmeemmin masentanut. Nähtiinhän telkkarista ihanat lumiset maisemat Ylen hienosti kuvaamista Sochin olympiakisoista sekä perheen nuoren väen lähettämiä yhtä ihania lumisia kuvia Japanin Hakubasta ja Myokosta. Talvi kului puhdetöissä. Maton kutomista kangaspuilla, pitsineuleisia huiveja ym, koiran ulkoiluttamista ja kaunokirjallisuutta - Ulla-Lena Lundbergin teoksia etenkin. Papalla oli omat lukemisensa.

Pihan olen jo kertaalleen siivonnut, ja vielä uudestaan pitäisi - vai antaisikohan olla, koska käpyjä näyttää vielä olevan isoissa kuusissa. Uudet kasvimaat olen jo muokannut ja kasvihuoneessa on taimia kasvamassa - yöllä siellä on pakkasen varalta lämmitin. Papalla on puusavottaa, minkä vain  jaksaa. Talon vieressä kasvanut iso, 80 cm läpimittainen mänty kaadettiin. Niin että puunhakkaajalla riittää haastetta.


Tänään teimme koiran kanssa 13 km pituisen kävelyretken. Huomasimme, että omassa pihassa  kuulee kaikkein eniten linnunlaulua. Lähiympäristössä on asutusta, maanviljelyä, karjataloutta ja metsää, peltoa, suota, joki, jopa teollisuuttakin. Niinpä lähistöllä kuhisee monenlaisia lintuja ja tienoo on täynnä liverrystä, sirkutusta ja kovempia kutsuhuutoja. On kurkia, joutsenia, sorsia, kuoveja, kurppia, lokkeja, telkkiä, haukkoja, naakkoja (pah), fasaaneja, närhiä, kyyhkysiä, harakoita, variksia, varpusia, peipposia, västäräkkejä, sirkkuja, tiaisia, punatulkkuja, rastaita, kirjosieppoja, punarintoja, leppälintuja, pääskysiä, tikkoja ja vaikka mitä paikka- ja kiertolintuja. Kottaraisia harvemmin. Satakieli ja jokin muukin lintu pitävät kesällä yökonsertteja. 


Kevään ensimmäinen tiikerijäätelötötterö on syöty. Kylmää on luvassa, mutta kevättä ja kesää odotamme.



Lähetetty Samsung Mobilesta